Mäkin olen ihminen. Satun vain olemaan asiakaspalvelija.

 

Mun pitäisi olla ehkä iloisella mielellä ja kotona juhlia itsenäisyyspäivää ja miettiä mitä Suomen itsenäisyys mulle merkitsee, mutta en juuri nyt pysty siihen.

Mulle on muutama asiakas tässä lyhyen ajan sisällä tullut ruikuttamaan niinkin ikävästi, että olen päättänyt vaihtaa alaa kokonaan. Haluan pois ravintola-alalta. On henkisesti raskasta mennä joka päivä töihin arpoen montako asiakasta tänään tulee valittamaan siitä miten huonosti kaikki asiat taas vaihteeksi ovat.

On todella raskasta kuulla tytöttelyä, ikäviä kommentteja siitä ettet ole pätevä johonkin työhön, vaikka olet vakkari ja vieläpä koulutettu sellainen. On myös todella raskasta kuulla kommentteja omasta ulkonäöstä tai halventavaa nimittelyä. Onhan mua luvatta tällä alalla myös kosketeltu ja olen nähnyt niin kauheaa käytöstä joiltakin, etten vain kykene ymmärtämään miksi joku tahallaan haluaa tuottaa toiselle pahaa mieltä tai jopa pelkoa työtä ja toisia asiakkaita kohtaan.

On täysin ymmärrettävää jos vaikkapa tekisin jonkun mokan ja asiakas siitä tulisi sanomaan. Sehän on päivän selvää, että asiakkaalla on oikeus valittaa siitä ja saada rahalleen vastinetta. Mutta se ei ole missään nimessä ok, jos asiakas huvikseen tulee minua kiusaamaan työpaikalleni, räyhäämään, nimittelemään tai halveksumaan ja kiukuttelemaan sellaisista asioista, jotka liittyvät vain asiakkaan omaan henkilökohtaiseen elämään.

Vaikka sanotaankin, että asiakas on aina oikeassa ja "täytyy vain kestää", niin mun mielipide on ettei todellakaan tarvitse. Minun ei tarvitse pelätä jotain asiakasta, minun ei myöskään tarvitse kuunnella turhaa ruikuttamista. Asiat voi AIHEESTA ilmaista myös nätisti.

"Ei ole minun syyni, että oma henkilökohtainen elämäsi on niin päin persettä, että tulet purkamaan sitä muhun. En sano sinulle takaisin ikävästi, koska minulla on käytöstavat enkä halua sinulle tuottaa sen enempää pahaa mieltä. Tahallani."

Mä instagramissa jo ehdinkin avautua jonkin verran, mutta huomaan edelleen asioiden vaivaavan mua. Sain myös todella paljon viestejä ja kokemuksia muiltakin mitä hirveyksiä ovat joutuneet kokemaan.

Turha ruikuttaminen ja tiuskiminen on täysin vain huonoa käytöstä. Joidenkin asiakkaiden kohdalla mielessäni jo pyydän vain anteeksi koko olemassaoloani. Toisaalta, mielessäni näytän heille myös keskisormea.

Ja ihan oikeasti se on täysin vapaaehtoista olla asiakkaana siinä minun tiskilläni. Minä olen töissä ja mulla nyt ei kovin ole vaihtoehtoja. Jos sulla on niin paha olla, että mun naama pännii, niin ole hiljaa ja kiukuttele kotona tai muualla kuin minun työpaikallani. Älä pilaa muidenkin päivää.

Sä voit valita itse haluatko olla tahallasi ilkeä, vai haluatko olla mukava. Minä, kuten muutkin asiakaspalvelijat ollaan töissä juuri sinua varten. Sinun ei tarvitse tehdä itsestäsi typerää käyttäytymällä huonosti. Olettaisin, että kotona on ne käytöstavat opeteltu lapsesta saakka. Mihin v*ttuun ne on oikein unohtuneet? On todella harmillista kun työ, jossa olen oikeasti hyvä viedään se viimeinenkin ilo. Olen alkanut kyseenalaistamaan olenko sittenkin ihan paska ja täysin ammattitaidoton.

"Tällaiset ihmiset antavat mulle inspiraatiota. He osoittavat käytöksellään sen millainen ihminen en halua itse olla ja millaisena tulen muistetuksi".

Asiakaspalvelussahan on monia hyviä puolia. Työtehtävät on kivoja, työkaveritkin ihan huippuja.  Asiakkaitakin on kiva palvella. Ja on oikeasti tosi ihana saada itsekin hymyjä takaisin ja kuulla se yksinkertainen sana, "Kiitos".

Mä olen asiakaspalvelija, en sylkykuppi. 

Mäkin olen ihminen. 

Satun vain olemaan asiakaspalvelija.

ANNIKA KOLKKA

TikTok: neiti_a

Instagram: annikaeveliinas

YouTube: Annika Kolkka